RPO

:::: Päävalikko
:: Etusivu
:: Tekijät
:: Foorumi
:: Palaute
:: Linkit
:: Tietoa peliriippuvuudesta
:: Nostalgia
:: Tapahtumat

:::: Yleistš
:: Hedelmäpelit
:: Pokerit

:::: RAY
:: Pokerit
:: Hedelmäpelit
:: Kasinopelit
:: Erikoispelit
:: Pelisalit
:: Casino Helsinki
:: Pelimaailma

:::: Veikkaus

:::: Muut

:::: PAF
:: Peliautomaatit
:: Kasinopelit
:: PAF Online
:: Ahvenanmaa

:::: Ulkomaat
:: Espanja
:: Hollanti
:: Itävalta
:: Ruotsi
:: Saksa
:: Viro
:: Las Vegas (special)

Ulkomaat >

Las Vegas

Varoitus: Tämä sivu poikkeaa sisällöltään huomattavasti muista Rahapelioppaan sivuista.

Tarinamme alkaa räntäsateisena tammikuun viimeisenä perjantaina 2014, jolloin laahustettuani töistä väsyneenä tietokoneen ääreen avasin sähköpostin ja totesin erään Suomen ja Ruotsin välissä sijaitsevan saarimaakunnan peliyhtiön (lausutaan PAF tai, mikäli kirjoittaja saa palkkionsa jutun pituuden mukaan, Ålands Penningautomatföreningen) lähettäneen jälleen kerran mainospostia. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti kyseessä olevan ilmoituksen että olen voittanut 2 hengen 5 yön matkan Las Vegasiin tulevan pääsiäisen ja vapun välisenä ajankohtana. Lähtö olisi 23.4. Tukholmasta, koska Jouni Laiho kumppaneineen ei tykkää siitä että PAF järjestää mitään toimintaa manner-Suomessa.

1. päivä. Tukholma - Chicago - Las Vegas

Päivän ohjelma koostui lentokenttähotellissa hyvin nukutun yön ja tavanomaisten lentokenttärutiinien jälkeen 8 tunnin lennosta SAS:n Airbus A330:lla Arlandan kentältä 31 muun PAF:lta matkan voittaneen henkilön sekä kolmen PAF:n ryhmänjohtajan seurassa O&lquot;Haren kansainväliselle lentokentälle Chicagoon, josta viiden tunnin odotuksen ja terminaalivaihdon jälkeen olisi jatkolento McCarranin lentokentälle Las Vegasiin.
Tähän väliin pieni tietokilpailu: Mitä sellaista, minkä löydät Amsterdamin lentoasemalta, et löydä Las Vegasin lentoasemalta vaikka sen sieltä voisit olettaa löytäväsi? Vastauksen saat lukemalla tämän stoorin.
Yllättävän sujuvan ja nopean maahantulo- ja tullitarkastuksen jälkeen siirryimme paikallisella automaattimetrolla terminaalista 5 terminaaliin 1 joka osoittautui maailman tylsimmäksi paikaksi odottaa jatkolentoa, jopa niin tylsäksi että paremman tekemisen puutteessa sorruin rahoittamaan Illinoisin osavaltion kansanterveystyötä ostamalla kaksi dollarin kappaleelta maksanutta raaputusarpaa. Viiden tuskastuttavan pitän tunnin kuluttua pääsimme kuitenkin jatkamaan matkaa Unitedin lennolla kohti lopullista määränpäätä.
Yhdysvalloissa kaupallisuus on viety äärimmilleen, myös lentokoneissa. Toisin kuin SAS:n, Finnairin ja muiden eurooppalaisten yhtiöiden lennoilla Unitedin koneessa viihdetarjonta koostui televisiossa pyörivien elokuvien ja ohjelmien mainoksista, joita edessä olevien istuinten selkänojiin kiinnitetyt näytöt taukoamatta esittivät. Mainokset olisi saanut pois ja sen lisäksi katsottavakseen sadan TV-kanavan reaaliaikaisena näkyvät ohjelmat maksamalla luottokortilla 7 dollarin maksun. Onneksi näytön sai myös pimennettyä säätämällä sen kirkkauden nollaan.

Las Vegasin valomeri on kiehtova näky saavuttaessa kaupunkiin lentäen pimeän aikaan: yhtäkkiä keskeltä lähes täydellistä pimeyttä työntyy esiin valtaisa valomeri, jonka kruunaa pyramidin muotoon rakennetun Luxor -hotellin huipusta yötaivaalle loistava maailman kirkkaimmaksi väitetty valo, joka 42,3 miljardin kandelan voimakkuudella kohti yötaivasta loistaessaan on niin kirkas että sen yläpuolella jopa 16 kilometrin korkeudessa näkisi kuulemma lukea sanomalehteä. Valo näkyy Wikipedian tietojen mukaan kirkkaalla ilmalla 443 kilomerin korkeuteen saakka. Lähes vuorokauden yhtäjaksoisesta valvomisesta sekä melkein 20 tunnin matkustamisesta aiheutunut väsymystila aiheutti kuitenkin sen että kameran kaivaminen repusta osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi, joten näkymä jäi ikuistamatta.

Las Vegas on läntisen maailman suurin uhkapelikeskus. Ensimmäiset maistiaiset tästä tosiasiasta kaupunkiin saapuva matkailija saa heti McCarranin lentoasemalla, jossa lähes välittömästi koneesta poistumisen jälkeen saapujaa tervehtii useita kymmenien peliautomaattien ryppäitä. Ilmainen vinkki: Kierrä nämä masiinat kaukaa, palautus niissä on yhtä huono kuin Helsingin kasinon koneissa, joten miksi haaskaisit rahojasi niihin kun parempiakin on tarjolla?
Matkalaukkujen saavuttua hihnalle oli vielä edessä bussikuljetus Las Vegasin pääkadulla, Las Vegas Boulevardilla, sijaitsevaan Wynn Las Vegas -loistohotelliin, jossa huoneiden jaon jälkeen odottivat lopultakin kauan kaivatut yöunet. Sitä ennen piti kuitenkin maistella hotellihuoneeseen tuotuja hotellin tarjoamia pikkunaposteltavia (jotka aamulla asiaa tarkemmin tutkittaessa osoittautuivatkin maksullisiksi ylihinnoitelluiksi minibaarituotteiksi).

2. päivä. Las Vegas

Auringonnousu Kalliovuorten takaa herätti päätoimittajan ensimmäiseen Vegasin päivään. Koska kaikki Vegasin hotellit on suunniteltu siten, että päästäkseen hotellihuoneesta paikkaan x tulee kulkea hotellin kasinon läpi päivä käynnistyi mukavasti tovin harhailulla kasinolla buffetravintolaa etsien ja ohimennen muutamalla kymmenellä taalalla Black Jack -pöydässä rikastuen. Lopulta ravintola löytyi ja samalla kävi ilmi että mikäli Baccarat -pöytien luona olisi kääntynyt vasemmalle sen sijaan että suuntavaiston kadottaneena singahti oikealle ravintolamatkasta olisi selvinnyt parissa minuutissa nyt kuluneen parinkymmenen sijaan.
Ai miten kasinolla muka voi eksyä? No, mikäli pelisalin pinta-ala on vaatimattomat 10 300 neliömetriä (siis 10,3 neliökilometriä) ja siellä on 2 600 peliautomaattia (Helsingin kasinolla niitä on noin 300) sekä 295 pelipöytää (Helsingin kasinolla n. 30) sisältäen 27 pöydän pokerihuoneen niin ihan hyvin, kiitos kysymästä.

Hotellin aamiaisbuffet poikkesi hieman niistä buffettarjoiluista, joihin ruotsinlaivoilla matkustaneet ovat tottuneet. Tarjolla oli 15 kokkien miehittämää tarjoilupistettä joista löytyi kaikkea mahdollista merenelävistä amerikkalaisten grilliherkkujen kautta aasialaisiin ruokiin. Tämän lisäksi vielä normaalia ruotsinlaivatasoa huomattavasti runsaammat alkupalapöydät sekä makeita herkkuja pursuavat jälkiruokapöydät. Hieman nirsompaan gourmetmakuun soveltuen tarjolla oli myös sinällään ihan kelvollista pizzaa.
Amerikkalaiseen aamiaiskäytäntöön ei mitä ilmeisimmin kuulu leivän nauttiminen sillä leipäpuolelta tarjolla oli vain paikan yleistasoon nähden korkeintaan välttäviä bageleita. Bongasin tosin ensimmäisenä aamuna eräässä tarjoilupisteessä kulhollisen paahtoleipää, mutta edelleni ryysinyt aasialaismatkailijoiden ryhmä sosialisoi ne nenäni edestä. No, saahan tuota paahtoleipää kotonakin...

Noin kahdeksan kilometrin osuutta Las Vegas Boulevardista alkaen Stratosphere-hotellilta pohjoisessa ja päättyen Mandalay Bay -hotellille etelässä kutsutaan myös nimellä The Strip. Tällä kaistaleella pääsee tekemään matkan maailman ympäri aina Pariisista New Yorkin kautta eksoottiseen kaukoitään keskiajan tunnelmaa ja satulinnoja unohtamatta. Näin siksi, että Stripin megahotellit ovat keskittyneet kukin omaan teemaansa; Treasure Island merirosvoteemaan sekä Karibian meren alueeseen, Paris, The Venetian sekä New York, New York yllättäen nimensä mukaisiin aiheisiin, Caesars Palace antiikin Kreikkaan, Excalibur keskiaikaan sekä Mandalay Bay kaukoitään, muutamia mainitaksemme.

Hotellien mittasuhteet Stripillä ovat niin valtavia että tästä aiheutuu vaarallinen optinen harha: hotelli, joka kauempaa katsottuna näyttää olevan "ihan tuossa parin askeleen päässä" onkin todellisuudessa yllättävän kaukana. Tämän huomaa hyvin varsinkin jos lähtee suuntaamaan kohteeseensa kävellen. Onneksi matkaa Stripillä voi taittaa myös taksilla sekä kahta osittain eri reittiä kulkevalla bussilla ("Deuce" sekä "SDX" eli "Strip and Downtown Express"), jotka molemmat kuljettavat turisteja ja paikallisia Stripin ja Vegasin alkuperäisen keskustan, Downtownin, välillä poiketen matkallaan komeasti Arts Districtiksi nimetylle erinomaisen epämääräisenoloiselle alueelle, jonka kaduilla ei välttämättä tee mieli kulkea illalla yksin. Kahden tunnin lippu näihin maksaa 6 dollaria ja 24 tuntia voimassa oleva lippu 8 dollaria. Liput on ostettava etukäteen pysäkeillä olevista automaateista.

Illan ohjelmassa oli PAF:n tarjoama "limusiiniajelu pitkin Stripiä sekä käynti Downtownissa katsomassa Fremont Street Experience -valoshowta", kuten matkaohjelmassa mainittiin. Limusiini, jonka PAF oli järjestänyt kyyditsemään meitä oli oman mainontansa mukaan maailman suurin. Ehkä suuruuden sijaan olisi kuitenkin kannattanut ennemmin panostaa ilmastointiin. Se nimittäin ei toiminut. Mutta mitäpä pienistä - kuuluihan auton varustukseen mm. kolme parin litran shamppanjapulloa, joiden sisältö nautittiin varsin tyylirikkoisella tavalla kasinoiden automaattialueilta tutuista muovimukeista.

Tervetulomaljojen jälkeen matka jatkui kohti Las Vegasin etelälaidalla sijaitsevaa ns. pakollista valokuvauskohdetta eli monista yhteyksistä tutuksi tullutta "Welcome to fabulous Las Vegas" -kylttiä. Matkalla poikettiin vielä paikalliseen viinakauppaan varmistamaan ettei ainakaan nestehukka koituisi ryhmämme kohtaloksi.

Perillä kyltin luona oli tarkoitus ottaa ryhmästämme valokuva matkan muistoksi, mutta koska paikallinen Elviskopio oli päättänyt ankkuroida itsensä sekä hänet vuokranneen vihkivalaansa uudistamassa olleen avioparin juuri strategiselle paikalle jäi jälleen yksi kuva ottamatta.

Tämän jälkeen matka jatkui moottoritietä pitkin Downtowniin katsomaan kuuluisaa Fremont Streetin valoshowta (koska siellä Stripillä oikein ajellaan, kysyn vaan...). Tämä "Fremont Street Experience" -nimellä kulkeva valo- ja äänispektaakkeli koostuu noin kahdesta miljoonasta ledvalosta joilla neljän korttelin pituinen pätkä Fremont Streetiä on katettu. Joka ilta auringon laskettua (eli klo 19 tai 20 alkaen) tasatunnein esitetään noin 10 minuuttia kestävä tietokoneohjettu valo- ja ääninäytelmä, jossa valoilla luodaan kadun yläpuolelle mitä fantastisimpia videokuvaesityksiä teemaan sopivan musiikin soidessa taustalla. Ehdottoman suositeltava ohjelmanumero joka kannattaa käydä katsomassa kun Vegasissa on.

3. päivä. El Doradon laakso ja kultakaivos. Nelson, Nevada

Päivän ohjelmassa oli kokopäiväretki El Doradon laaksossa sijaitsevalle saman nimiselle entiselle kultakaivokselle joka nykyisin toimii yksityisomisteisena museona ollen avoinna vain ryhmille etukäteisvarauksesta. Koska olimme Amerikassa, tuossa oikeudenkäyntien ja miljoonakorvausten luvatussa maassa eteemme lätkäistiin viiden sivun mittainen paperinippu, jonka perusteella vapautimme retken järjestäjän kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta vastuusta sekä ilmaisimme olevamme ymmärtänyt kaikki meille kerrotut turva- ja muut ohjeet.

Tähän väliin sopinee hyvin pieni katsaus Nevadan osavaltion historiaan: Ennen uhkapelin laillistamista Nevadan pääelinkeino oli kaivostoiminta. Ja niin se on yhä tänä päivänäkin vaikka sitä ei Las Vegasin vinkkelistä katsottaessa helposti uskoisikaan. 1800-luvun lopulla Las Vegas oli kuitenkin vain pieni, itse asiassa Nevadan pienin, kyläpahanen ja kohdekaupunkimme Nelson puolestaan osavaltion väkirikkain ja muutenkin vilkkain paikkakunta. Reilussa sadassa vuodessa asiat ovat kuitenkin kääntyneet päälaelleen ja nykyisin Las Vegas on osavaltion suurin paikkakunta, kun taas Nelson 15 asukkaallaan on osavaltion pienin pysyvästi asuttu paikka.

El Doradon laakso sijaitsee keskellä vuoristoista aavikkoa vain noin 9 kilometrin päässä Coloradojoesta ja Arizonan osavaltion rajasta. Ennen patoamistaan joki oli elintärkeä kulkuväylä laakson kaivoksille ja jokea myöten kaivosten tuotteet toimitettiin edelleen maailmalle ja samalla myös kaivostoiminnalle elintärkeä huoltoliikenne käytti sitä kulkuväylänään. El Doradossa oli kaivostoimintaa vielä viime vuosisadan alkukymmeninä, mutta toinen maailmansota lopetti toiminnan.

Kierroksellamme kultakaivoksen uumeniin oppaamme kertoi mukaansatempaavia tarinoita kaivoksen toiminnasta. Saimme muun muassa tietää miten kaivostyöläiset aluksi louhivat kultamalmia pelkästään hakkujen ja talttojen avulla. Myöhemmin työläisten avuksi tuli muun muassa leskentekijäksi (widowmaker) kutsuttuja porakoneita. Nimi juontui siitä tosiasiasta että kyseisen poran käyttäminen oli sen verran vaarallista puuhaa että yksi jos toinenkin mainari menetti siinä henkensä. Myös työturvallisuusasioista huolehdittiin: Kaivoskäytävissä oli lintuhäkkejä joissa pidettiin kanarialintuja. Niin kauan kun lintu oli elossa mitään vaaraa ei ollut, mutta jos lintu kuoli oli se merkki kaivoskäytävän täyttymisestä myrkyllisistä kaasuista ja mainareiden oli syytä alkaa harkitsemaan pikaista paikalta poistumista.
Myös isompia eläimiä oli valjastettu toiminnan avuksi: Kaivoskuiluihin johti pystysuoria aukkoja joista käytäville laskettiin muuleja, jotka olivat apuna malmin kuljettamisessa ja muissa raskaissa töissä. Koska kaivoksissa oli pimeää muulit piti nostaa aina parin kuukauden välein takaisin päivänvaloon, muuten ne olisivat sokeutuneet. Mikäli muuli oli vanha tai muuten heikkokuntoinen sitä ei välitetty nostaa maanpinnalle vaan sen annettiin sokeutua ja elää lopun ikänsä kaivoskäytävissä.

Kaivoskierroksen jälkeen ohjelmassa oli vielä jousiammuntaa, mönkijäajelua sekä myöhäinen grillilounas avoimen taivaan alla ennen paluuta Las Vegasiin. Koska en aiemmin ollut pitänyt täysikokoista jousipyssyä käsissäni, saatikka moisella nuoltakaan ampunut, ensimmäinen ampumani nuoli liiti kauniissa kaaressa korkealta maalitaulujen yli päätyen keskelle aavikkoa jonnekkin puoliväliin Arizonan rajaa. Jos olette joskus liikkeellä siellä päin ja satutte löytämään sen niin palauttakaa se paikan omistajille. Kahvit saatte palkkioksi moisesta.

4. - 5. päivä. Las Vegas

No niin, lopultakin pääsemme varsinaiseen asiaan eli pelaamiseen. Tätä vartenhan tänne on tultu.

Mafiakytköksiä sisältävästä menneisyydestään huolimatta kasinotoiminta Las Vegasissa ja koko Nevadan osavaltiossa on on tänä päivänä erittäin tarkoin säädeltyä. Osavaltion valvontaviranomaiset pitävät huolen että pelitoiminta on rehellistä ja että peliautomaattien ja pelipöytien pelaajat eivät menetä rahojaan ainakaan epärehellisen pelin takia.
Nevadan laki mm. määrää että peliautomaattien on oltava täysin satunnaisuuteen perustuvia ja että esim. videopokereissa kaikki pelin toiminnot ja todennäköisyydet on oltava täysin samat kuin vastaavaa peliä oikealla korttipakalla pelattaessa. Voidaankin turvallisin mielin todeta, että Nevada on se paikka maailmassa jossa kaikkein epätodennäköisimmin joudut huijatuksi pelatessasi laillista rahapeliä.

Peliautomaatit ovat näkyvin osa koko Vegasin pelitoiminnasta. Niitä löytyykin lähes joka paikasta aina loistohotellien kasinoista tienvarsien huoltoasemille. Yhteensä Vegasista löytyy kymmeniä, ellei satoja tuhansia peliautomaatteja hedelmäpelityyppisistä kiekkopeleistä (eli "sloteista") taito-ominaisuuden sisältäviin videopokereihin. Keskimäärin automaatit palauttavat pelaajille voittoina noin 90 - 95% koneeseen pelatuista rahoista mutta poikkeuksiakin on: jotkut videopokerit voivat palauttaa pelaajalle jopa yli 100 prosenttia koneeseen pelatuista rahoista. Tämä on mahdollista siksi, että päästäkseen parhaaseen mahdolliseen tulokseen pelaajan on videopokerissa ja muissa vastaavissa peleissä pelattava aina matemaattisen tarkasti kunkin pelitilanteen parhaiden todennäköisyyksien mukaan valintoja tehden. Vain murto-osa pelaajista kykenee tähän ja koska jokainen pelaajan tekemä virhe pienentää palautusta jää näidenkin pelien toteutunut palautus pari-kolme prosenttiyksikköä alle 100 prosentin.

Parhaat pelit Vegasista löytyvät Downtownin alueelta. Täällä on kasinoita, kuten esim. Fremont Streetillä sijaitsevat "Las Vegas Club", "El Cortez" ja "D Las Vegas" joista huhtikuussa 2014 löytyi mm. edellä mainittuja yli 100 prosenttia palauttavia videopokereita.
Stripillä sijaitsevissa kasinoissa pelit ovat huonompia kuin Downtownissa, mutta kaikkein huonoimmat pelit koko Las Vegasissa löydät McCarranin lentokentältä jossa, toisin kuin Schipholin kentällä Amsterdamissa, ei ole varsinaista pelikasinoa - peliautomaatteja sitten senkin edestä. Pelien antosuhdetason määrittämiseksi eri paikoissa kelvannee itsekeksimäni "Dbl Dbl-indeksi", eli Double Double Bonus Poker videopokerissa 0,25 dollarin creditkoolla käytettyjen voittotaulujen ja sitä kautta palautusprosentin vertailu: Downtownissa pelissä oli lähes poikkeuksetta käytössä paras mahdollinen, eli ns. 9/6 -voittotaulu 98,98% palautuksella. Tässä versiossa täyskädestä maksetaan 9 -kertainen voitto ja väristä 6 -kertainen. Stripillä valtaosa peleistä oli 8/5 voittotaulilla 96,79% palautuksella kun taas lentoaseman ryöstökoneet tarjosivat ainoastaan 7/5 voittotaulun ja 95,71% palautuksen, eli saman minkä saat paljon lähempääkin eli Casino Helsingistä mikäli niin huonolla voittotaululla varustettua peliä välttämättä haluat pelata. Binionsin kasinolla Downtownissa pystyi pelaamaan myös Helsingistä jo aikoja sitten poistunutta kohtuupanoksella 99,95% palauttavaa Pick'em pokerin versiota.

Las Vegasissa pelaamiseen kuuluvat olennaisesti niin sanotut compit, eli "complimentaries". Näillä tarkoitetaan kasinon pelaajille ilmaiseksi tarjoamia etuisuuksia jotka voivat vaihdella aamiaisbuffetista showesityksen kautta aina ilmaiseen majoitukseen hotellin kalliimmassa ja ylellisimmässä sviitissä. Parhaat compit on luonnollisesti varattu suurpelaajille jotka pelaavat keskimäärin kymmenentuhannen dollarin tai isommalla kierroskohtaisella pelipanoksella, mutta myös ajanvietepelaajat hyötyvät näistä ilmaistarjouksista. Esimerkiksi oma pelaamiseni Wynnin kasinolla ritti siihen että kasinon casino host kuittasi huoneemme minibaarilaskun maksetuksi uloskirjautumisemme yhteydessä - muuta laskua kun matkan ilmaisuudesta johtuen ei ollut kertynyt. Kannattaakin aina mille tahansa Vegasin kasinolle mennessään hankkia heti itselleen ilmainen slot club -kortti (passi mukaan!) ja syöttää se aina pelatessaan pelikoneeseen tai antaa pelipöytään istuessaan pelinhoitajalle.
Juomat ovat myös pelaajalle ilmaisia, mutta tarjoilijaa pitää tipata jokaisesta juomasta. Appelsiinimehun ystäville vinkiksi, että Ameriikassa kyseinen janonsammuttaja maistuu aivan erilaiselle kuin meillä Suomessa, johtuneeko siitä että se puristetaan tuoreista, vasta kypsänä poimituista appelsiineista kun taas meillä mehu tehdään väkisin kypsytetyistä hedelmistä puristetusta mehusta valmistetusta tiivisteestä. Ainoastaan Binionsin kasinolla oli tarjolla samanlaista vedellä jatkettua pirkkamehua kuin meillä Suomessakin.

Las Vegas ei välttämättä ole paras mahdollinen kohde ostosmatkailua ajatellen. Kaupungin lähistöllä on kuitenkin kaksi suurta ostoskeskusta, Las Vegas Outlet Centerit North ja South. Pohjoinen ostoskeskus koostuu ulkotilassa olevista liikkeistä, kun taas eteläisessä ostokset pystyy tekemään miellyttävästi ilmastoiduissa sisätiloissa. Molemmissa ostosparatiiseissa on lähes sama tarjonta mitä tulee edustettuina oleviin liikkeisiin, joten eteläinen on suositeltavampi valinta eteenkin kylmällä ja sateisella säällä. Molempiin pääsee Stripiltä ja Downtownista SDX -linjalla. Stripillä, Wynn -hotellia vastapäätä on myös nelikerroksinen Fashion Show Mall -ostoskeskus. Myös hotellien yhteydessä on tarjolla erikoisliikkeitä joihin saa kätevästi menemään pelipöydässä voitetut dollarit - Wynn-hotellin ostoskadulla saattoi muunmuassa keventää ylitäyttä lompakkoaan hankkimalla kotiinviemisiksi aidon Ferrarin.

6. - 7. päivä. Las Vegas - Chicago - Kööpenhamina - Tukholma - Helsinki.

Päivä koostui uloskirjautumismuodollisuuksien lisäksi lentokoneessa torkkumisesta ja istumisesta sekä jatkolentojen odottelusta lentokentillä. Vegasissa ollessasi kirjaa kaikki mahdolliset ostoksesi asuinhotellissasi huoneesi laskuun. Uloskirjautumista ennen ota yhteys hotellin kasinon casino hostiin, ojenna slot club korttisi ja kysy kohteliaasti mahtaako pelaamisesi riittää kattamaan huonelaskusi osittain tai kokonaan. Voit yllättyä positiivisesti.
Lupasin lähtiessäni tehdä matkallani typerimmän mahdollisen teon, eli pelata lentokentän peliautomaatteja. En kuitenkaan pystynyt toteuttamaan lupaustani, koska Chicagon lentoa odotellessamme en löytänyt lompakostani yhtään yhden dollarin seteliä. Chicagoon saavuttuamme tulin huomaamaan että olin valitettavasti väärässä mainitessani että Chicagon kentän terminaali 1 olisi ollut maailman tylsin paikka odottaa jatkolentoa. Sitäkin huomattavasti tylsempi paikka on Chicagon lentoaseman terminaali 5.

Las Vegasin seudulta edeltävänä lauantaina alkunsa saanut sääsysteemi, joka muutamana edeltävänä päivänä oli kulkenut keskisen USA:n yli aiheuttaen rajuja ukkosmyrskyjä sekä tornadoja oli tänä päivänä pohjoisosaltaan juuri Chicagon seutuvilla. Tämä synnytti rajuhkon ukkoskuuron juuri kun koneemme Kööpenhaminaan oli määrä lähteä, joten jouduimme odottelemaan ukkosen ohi menemistä puolisen tuntia. Tästä johtuen saavuimme myös Kööpenhaminaan saman verran aikataulusta myöhässä ja koska koneenvaihtoaika muutenkin oli ruhtinaaliset 70 minuuttia minun sekä noin 10 muun matkalaisen matkalaukut päättivät jäädä katselemaan Köpiksen nähtävyyksiä hieman omistajiaan pitemmäksi aikaa saapuen Arlandaan vasta seuraavalla lennolla. Koska odotusaika Arlandassa ennen Helsingin koneen lähtöä oli jälleen viitisen tuntia matkalaukku ehti kuitenkin saapua Tukholmaan ennen Helsingin koneen lähtöä ja jouduimme maksamaan Norwegianille 320 kruunua toisesta ruumaan menevästä matkalaukusta. Tästäkin huolimatta saavuimme onnellisesti perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle lähes tasan 24 tuntia Vegasista lähdön jälkeen, väsyneenä, mutta monta elämystä rikkaampana.

Runsaasti kuvamateriaalia matkalta löydät täältä.

- Päätoimittaja

Copyright © Rahapeliopas, ellei toisin mainittu